Jumissa kotona: Sevilla päivä 18

Sevillassa kesäaika on moinen turhake. Muutenkin kun illat valostuu keväänä mittaan, niin yksi tunti lisää tarkoittaa, että nyt aurinko laskee about varttia vaille yhdeksän. Mikä saattaa hetkellisesti olla kivaa, esim. että voi tehdä ulkojuttuja myöhempään - siis jos ulos enää ikinä tullaan pääsemään. Aamulla taas huomasin, että en voinut tehdä aamujumppaa, lue joogaa, katolla vakipaikalla, koska siihen aurinko ei vielä paistanut!

Mutta kesäaika myös tarkoittaa, että illarutiinit lykkäänyy myöhemmäksi. Ja koska on "tottunut" syömään kun on pimeää, niin illallinenkin lykkäytyy. Nytkin kokkausinto löytyi vasta puoli ysin jälkeen, mikä tarkoittaa, että pöydästä pääsee vasta kymmenen aikaan. Yritä siinä sitten päästä ajoissa nukkumaan, kun vielä pitää katsoa uutisia, lukea sivistyneesti kirjaa ja pelata seurapelejä.

Keskikesällä tämä kesäaika on ihan vihoviimeinen. Kun aurinko laskee klo 22.30 jälkeen, niin vasta yhdentoista aikaan illalla ruetaan syömään, kun ilta edes hieman viilenee. Mielestäni tänne sopisi ihan hyvin jättää koko kellonvaihto ja olisivat vaan talviajassa.  Kumma, että kukaan ei ole minulta kysynyt näinkään tärkeästä asiasta...

Itseasiassa, jos Sevillassa elettäisiin aurinkokellon mukaan, niin täällä aika olisi nyt 2 tuntia ja 27 minuttia jäljessä tavan kellosta. Tämä sen takia, että vaikka Espanja on muun Euroopan kanssa samalla aikavyöhykkeellä, niin maantieteellisesti me ollaan melko kaukana Greenwichin linjasta länteen, jopa 6 astetta (6°00'W). 

Greenwich menee itse asiassa Barcelonan läpi, joten järkevintä Espanjalle olisi olla Portugalin ja Englannin kanssa samassa ajassa. Tästä voidaan syyttää General Francoa, joka aikanaan halusi sympata Hitlerin kanssa ja muutti Espanjan toiselle aikavyöhykkeelle. Sen jälkeen Espanja on siinä pysynyt, vaikka Francon ajan jälkiä on muuten kyllä enemmän tai vähemmän siivottu.